Kestävä kehitys

kestavakehitys.png

Maailmassa myydään yli 5 000 000 000 kosmetiikkatuotetta joka vuosi. Kosmetiikkateollisuuden edunvalvojan, Cosmetics Europen mukaan keskivertoihminen käyttää kosmetiikkaan yhtä paljon rahaa kuin leipään:

"More than 5 billion personal hygiene items are sold every year. Virtually everyone in Europe will use at least one such product, such as soap or toothpaste, every day. The average consumer spends the same amount on cosmetics as they spend on bread." (viitattu 17.3.2014)

Leivän hajoaminen elimistössä ja palautuminen jätteenä luonnon kiertokulkuun on kaikille tuttu asia, mutta miten käy käyttämämme kosmetiikan ja kosmetiikkapakkausten? 

Kestävä kehitys ja tuotteen elinkaari ovat asioita, joista lähes kaikki ovat kuulleet ja lukeneet. Sekä peruskoulun, lukion että ammattikoulujen opetussunnitelmissa tämä kaksikko myös mainitaan. Kouluissamme pidetään erittäin tärkeänä, että tulevat kuluttajat osaavat tehdä oikeanlaisia valintoja, lukea erilaisia tuoteselosteita ja ajatella välillä kriittisestikin: mikä on ympäristön ja terveyden kannalta järkevää.

Kestävä kehitys ja tuotteen elinkaari ovat tärkeitä asioita myös kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden valmistuksessa ja käytössä. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, vaikkapa koulussa, yhden tuotteen valmistukseen kulunutta raaka-aineiden, veden, energian ja jätteen määrää aina suunnittelusta siihen pisteeseen, kun tuote on tullut tiensä päähän. Ainehan ei häviä mihinkään, vaan ainostaan muuttaa muotoaan: kun peset hiuksesi, sampoo kyllä katoaa hiuksista, mutta ei "maailmasta". Se, mistä raaka-aineista yksi tuote on valmistettu tai mitä muoveja pakkauksessa on käytetty, ei ole katastrofi yksittäisen ihmisen terveydelle tai luonnolle kerran käytettynä, mutta jos vuodessa käytetään tuo aiemmin mainittu 5 000 000 000 tuotetta, se tekee esimerkiksi yhden keskivertoeliniän aikana…paljon

Vinkkejä kestävän kehityksen mukaiseen kosmetiikan käyttöön:

  1. Käytän ostamani tuotteen loppuun. Jos itselläni on käyttämättömiä, kunnossa olevia tuotteita, joita en tarvitse, lahjoitan ne jollekin, joka tarvitsee.
  2. En tarvitse jokaiseen ruumiinosaan erillistä tuotetta, vaan käytän yhtä tuotetta kaikkialle. Esimerkiksi ihoöljyllä tai voiteella voi rasvata päästä varpaisiin ja samalla tuotteella saa usein meikinkin pois.
  3. Testaan, pysyykö kuontaloni kurissa esimerkiksi pelkällä hiuslakalla, vai tarvitsenko oikeasti tyvikohottajaa, muotovaahtoa, vahaa, kiiltosuihketta, lakkaa…
  4. Käytän voimakkaampia kemikaaleja, kuten hiusvärejä vain pakkauksen ohjeen mukaan, enkä kuormita ympäristöä tai terveyttäni värjäämällä liian usein. Vai tarvitsenko värejä lainkaan?
  5. Valitsen mahdollisimman vähän pakattuja tuotteita, joista on helposti löydettävissä ohjeet kierrätystä varten. Esimerkiksi pahvi, puu ja lasi ovat hyviä, kierrätettäviä materiaaleja.
  6. Etsin valmistajia ja maahantuojia, joille kestävä kehitys on lähellä sydäntä, ei vain esitteissä ja mainoksissa, vaan aidoissa teoissa ja valmiissa tuotteissa. Kestävä kehityshän tarkoittaa, että jätämme jälkeemme sellaisen maailman, jossa seuraavatkin sukupolvet voivat elää ja nauttia elämästään.
  7. En lopeta kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden käyttöä, vaan käytän hyvällä omallatunnolla ja nauttien sellaisia tuotteita, jotka olen itse valinnut terveyttäni ja ympäristöäni kunnioittaen.

kestavakehitys1.jpg

Vihreä kemia liittyy kestävään kehitykseen ja on oikea, tieteellinen menetelmä, joka on saanut alkunsa 1990 –luvun puolivälistä. Vihreän kemian avulla pyritään mahdollisimman ekologiseen ja kestävän kehityksen mukaiseen raaka-aineiden ja tuotteiden käyttöön tieteen ja teknologian avulla. Vihreän kemian 12 pääsääntöä sopivat myös kosmetiikan valmistusprosessiin:

  1. Suunnittele tuotteita ja prosesseja, jotka ehkäisevät jätettä. Parempi vaihtoehto sotkun siivoamiselle on olla sotkematta lainkaan.
  2. Suunnittele kemikaaleja ja tuotteita, jotka ovat mahdollisimman turvallisia ja myrkyttömiä ilman, että tehokkuus kärsii.
  3. Vältä sellaisten aineiden käyttöä, joiden tiedetään olevan ympäristölle ja ihmisille haitallisia.
  4. Käytä uusiutuvia luonnonvaroja aina kuin mahdollista, esimerkiksi biomassan tuottamia aineita.
  5. Käytä katalyyttejä kemiallisten reaktioiden tehostamiseen.
  6. Pyri tekemään sellaisia kemiallisia synteesejä, joissa syntyy mahdollisimman vähän välituotteita.
  7. Pyri atomiekonomiaan eli taloudelliseen kemiaan. Epätaloudellista kemiaa on esimerkiksi käyttää kymmeniä tuhansia kiloja lähtöainetta x, jotta saadaan yksi kilogramma tuotetta y.
  8. Käytä turvallisempia reaktion välituotteita (esimerkiksi liuottimia) kemiallisissa synteeseissä.
  9. Kasvata energiatehokkuutta. Tämä onnistuu esimerkiksi vähentämällä lämpötilaa ja painetta. Eihän luontokaan tuota kunnon satoa liian kuumissa tai ankarissa olosuhteissa.
  10. Suunnittele luonnossa hajoavia tuotteita ja raaka-aineita.
  11. Kontrolloi kaikkea tuotannossa tapahtuvaa toimintaa reaaliajassa tietotekniikan avulla vähentääksesi jätettä ja saasteita, maksimoi turvallisuus ja minimoi energian käyttö.
  12. Minimoi onnettomuudet, jotka voivat aiheuttaa terveydelle tai ympäristölle haittaa: vuodot, tulipalot, räjähdykset jne.

Lähde: Anastas, P., Warner, C. Green chemistry: Theory and practice. Oxford University Press, New York, 2000.

kestavakehitys2.png